Niin, mullahan oli ne tuoksut sillon vähän aikaa sitten ja asustelin siellä maalla mummun ja vaarin kanssa. Vaarilla on myöskin saari, missä sain olla aina hienoina päivinä. Siellä saaressa oli paljon lintuja. Esimerkiks rantaterassin alla asusteli rantasipi. Sinne alle en saanut mennä vaan mut käskettiin aina pois jos yritin lähteä sinne kahlailemaan. No sitten ku yritin rauhottua lepäilemään mökin edustalle, niin joku vajakki västäräkkipariskunta tuli mulle siihen heiluun ja esittään jotain siipirikkoo. Ne reppanat luuli, että mä onnistuisin jotenki kiipeemään niiden pesään, monen metrin korkeuteen puuhun. Tyhmät. Pikkasen rupes siinä hermoo kiristään kun yhet hilluu siinä nenän eessä ja sit lähtee heti karkuun ku vähän meinaa käydä niille sanomassa.

Eilen sain kostoni.

Oltiin hengailees yksien tyyppien kans (no joo, siis mun vanhan taisteluparin Maissihiiren ja sen toisen badigaardin kans) tual Kaupissa kun sain tilaisuuteni. Joku tyhmä linnunaivo erehty lentään vähän liian läheltä meikäläistä joten nappasin sen kiinni. Se ei meinannu uskoo kerrasta vaan lähti uudestaan lentoon, joten mun piti napata se ilmasta kiinni. Sit sitä piti vähän ravistaa että se lakkas huutamasta. Ehkä nyt jo uskovat että mulle ei käydä ryttyileen! Sinne jäi sekin rääkkyjä pusikkoon makaamaan.