Mä oon saanut uuden lempinimen; Miss Kovis. Se tulee siitä kun musta on tullut tällänen missikaunotar, mutta silti mä osaan olla myös aika kovis. Panunhan mä niputan monesti ihan mennen tullen, esim näin:

Ja näin:

Joskus se laittaa vähän hanttiin, mutta mä oon silti päällikkö.

Näytän myös Ketulle sen paikan päivittäin. (Haluaisin mennä jo elävääkin kettua kokeileen, mutta äiti sano, että vois olla hyvä jos olis vähän enemmän massaa ja kunnon hampaat.) Välillä mä riuhdon kettua ja välillä me vaan painitaan. Panu on myös opettanut erilaisia kiskomistekniikoita. Piti laittaa vilmiäkin mun ja Ketun iltapaineista, mutta Tuubissa on nyt jotain mätää kun lataaminen kestää ihan älykauan. Olkoon.

No, tänään mä olin tosi kovis aamulenkillä. Törmättiin puistossa siihen Panun bestikseen, eli Fridaan. Se yritti mua töniä ja leikki jotain kovaakin muijaa. Jonkin aikaa mä annoin se esittää, mutta sit mulla meni hermo ja ärähdin sille kerran oikein kunnolla. Eipä yrittänyt enää mitään. Taas nähtiin kuka on pomo. Miss Kovis.