Meillähän on nykyään Panun kanssa kahdet tai yksjapuolet treenit viikossa. Perjantaisin meillä on molemmilla omat takkutreenit ja sit sunnuntaina on parsonnien omat reenit missä me mennään vuorotellen. Oikeestaan Panu melkein useemmin kun äiti ei jaksa kuunnella sen huutoo. Se kun ei iso mies osaa sitten ollenkaan odottaa vuoroonsa mitä tulee agilityyn.

Aina joskus äiti nappaa kuvan sieltä toisen täältä, ja mä valkkasin niistä muutaman. Tässä on joitakin meidän treenikavereita. Ensin sunnuntaitreeneistä Alma, joka nyt on jo muutenkin vanha tuttu:

Sunnuntaitreeneissä käy myös Elvis, joka osaa jo näin hienosti odottaa paikallaan lähdössä:

Sit siel on lisäks vielä Minni ja Rasmus.

Pertsitreeneissä on esimerkiksi tällanen Jekku-poika:

Ja Omppu-tyttö:

Noi kaks on siis mun ryhmäläisiä. Sit siellä on Merri, jonka te jo varmaan kans tiiätte ja yks Musti, sellanen cockeri. Panun ryhmässä on Vappu ja Tirri ja sit jotain muita ketä me ei olla pitkään aikaan nähty.

Tää seuraava hippiäinen ei oikeestaan oo meidän kummankaan ryhmässä, mutta se oli kerran rakentamassa rataa sen emännän kanssa joka on Panun koutsi. Ja ehkä ihan hyvä ettei se oo meidän ryhmässä, ehkä vähän pelottavat silmät sillä... Vaikka kyllä mä sen kans kävin sit vähän juoksemassakin mut en paljoo.

Tällasessa vankilassa me odotellaan perjantain treeneissä. Panu on kumman rauhallisen olonen, yleensä se kiljuu ja ulvoo...

Agitreenien lämppäri- ja jäähdyttelylenkeillä me pidetään tällasia huippu-urheilijoiden verkkapukuja päällä. Ehkä parhaita liukureita mitä meillä on ikinä ollut!