Meirän äitee on laittanut tavotteeks että minäkin alkaisin kesän aikana kilpailemaan agiliitämyskilpailuissa. Se on päättänyt, että sitten kun osaan kepit niin mennään. Se ei kuulemma enää jaksa stressata kilipailemisesta niin paljoa kun sillon kun ne Panun kanssa alotti, mutta kyllä se varmaan parit munkin kisat pilaa jännittämisellään. No, kuiteskin, niitä keppejä on yritetty aina välillä treenata. Ihan liian vähän kuitenkin, kun ei olla päästy itekseen harjotteleen, eikä takkutreeneissä oo ikinä menty vielä keppejä. Parsonnitreeneissä laitetaan monesti verkot treenien päätteeks ja mennään muutama kerta. No, nyt äitin lomaviikolla me päästiin kerran reenaamaan itteksemme. Äiti laitto ensin kaikki ohjurit. Sitten se otti siitä pari pois välistä. Osasin. Sitten se alko ahneeksi ja otti useemman pois. Osasin, kattokaa:

Sitten se alko oikein superahneeksi ja jätti vaan ekan ja vikan ohjurin. Ja kattokaas tätä:

Ehkä me oikeestikin aletaan jo kesällä kisaamaan!