Eilen olin sitten siellä Valkeakoskella. Oli kyllä ihan mukavaa, vaikka ihan hirveen kauan sillä tätillä kesti se arvosteleminen. Parsonnit pääsivät kehään 40 mintsaa myöhässä, ja meitäkin se arvosteli 10 koiran tuntivauhdilla. Ja meitä oli 34, eli se kesti siis aikas kauan. Minä kävin taas kehässä Riitan kanssa. Tuomari tuntui olevan hirveän huolissaan meidän nuorten tyttöjen ja poikien lihasten kehityksestä, ja sanoikin lähes kaikille, että rintakehää ei ole tarpeeksi, tai ettei lihaksia ole tarpeeksi. Riitallekin se sanoi, että tee nyt hyvä ihminen tämän koiran kanssa jotakin, että se saa vähän lihasta. Maisalle oli sanottu, että "ei ole mitään täälä" kun oli lapoja kokeiltu. Kyllä oli ihmiset vähän ihmeissään, että minkälaisia bodareita meidän 10-11 kuukauden ikäisten oikein pitäisi olla. Tuomari tykkäsi selkeästi isommista koirista, ja siksi olikin kai melkoinen yllätys, että se antoi minulle silti arvosanaksi ERInomaisen. Sillä minusta tuli junnunarttujen toinen kuitenkin. Arvostelu on taas tuolla Näyttelyarvostelut-sivulla.

Sitten sainkin istuskella Riitan sylissä ja odotella paras narttu -kehän alkamista. Siinä mua viihdytti Late-poika, joka pussaili (ihan kielareita) ja antoi vähän nuolla pullaa käsistä. Oikein mukava nuorimies.

Kehien jälkeen meidän piti vielä äitin kanssa odottaa yhden kokouksen ajan, ja me pelailtiin sitten palloa sillä aikaa. Oli ihan kivaa kun yksi tyttökin tuli vielä minun kanssa pelaamaan.

Illalla näin taas Panun ja meillä oli ihan hurjan hauskaa. Illalla sitten väsyttikin jo aika kovin.