Tänään se mun missikisakausi sitten alkoi. Ajettiin Poriin äitin ja Riitan kanssa, ja oli mulla seurana Jaska-herrakin.

Päivä oli hirmu kuuma, mutta mulla oli onneksi ilmastoitu yksiö. Siellä sai hyvin nukuttua.

Jaska on jo niin iso poika, että se meni veteraaniluokkaan kilpailemaan. Tuomari antoi sille vaaleanpunaisen nauhan ja sitten se vielä voitti kaikki pojat.

Mun vuoro oli sitten heti Jaskan jälkeen. Äiti rupes ettiin mun näyttelyremmiä vasta sillon kun Jaska oli jo voittanut. Meinas tulla kiire kehään kun se oli tietenkin pakannut sen repun alimmaiseksi. No, ehdin kuitenkin. Mulla on viime aikoina ollut ajottain vähän alakuloinen mieli ja hortonoomit on jyllännyt kohtalaisesti. Mulla kun on siis ne, jos joku ei lukenut tosta edellisestä kirjotuksesta. Ei oikeestaan hirveesti olis jaksanut misseilläkään kun turvottaa eikä oo kovin kaunis olo.

Tuomari oli silti sitä mieltä, että minä olen tälläkin hetkellä ihan kaunis. Se antoi minullekin vaaleanpunaisen nauhan. Äiti ja Riitta olivat hirveän onnellisia, kun ne oli toivoneet juuri sitä, että saisin erinomaisen laatuarvosanan ekoissa isojen tyttöjen missikisoissa. Sitten se vielä valitsi minut kauneimmaksi junioriluokan tytöksi. Pääsin sitten vielä paras narttu -kehään. Äiti siinä napsi kuvia ihan toheissaan kun kuuli vasemmalta puoleltaan, että Lulu voitti. Se ei ollut uskoa sitä, mutta sitten oikealtakin puolelta kuului sama. Ja oli äiti ikuistanut siinä samalla kun Riitta näytti peukkua sieltä kehästä.

Äiti meni kyllä aivan kananlihalle tuosta, ja sitten vielä enemmän kun Riitalle oli ojennettu minun ensimmäinen SERTini. Nyt olen siis sertifioitu Miss Pori. Menin sitten vielä sen Jaskan kanssa kehään, ja minusta tuli vielä vastakkaisen sukupuolen paras, eli VSP. Äitinkin oli pakko tulla siihen kehään, koska eihän Riitta voinut viedä meitä molempia. Tuomari siinä puhui noille ihmisille sitä englantia mitä mä en vielä osaa, mutta hän kertoi, että hänen mielestään olen oikein kaunis tyttö, mutta varsinkin koska olen näin pieni, saisin olla hieman tomerampi kehässä. Riitta sitten kertoi, että minulla on se aika vuodesta, ja tuomari kyllä ymmärsi miksi olin vähän vaisuna.

Nakit maistuivat ihan hyvin kuitenkin:

Tässä poseeraan vielä pokaalieni (ja uusien hienojen pannan ja remmin) kanssa:

Ja kotona otettiin kuvat vielä ruusukkeistakin. Arvatkaa väsyttikö...

Näyttelyarvostelut-sivulta voi lukea mun hienon arvostelun.

Terveisin,

sertifioitu Miss Pori, Lulu