Olin taas tänään vähän misseilemässä. Tällä kertaa oltiin Hämeenlinnassa. Siellä oli myös toinen mun velipojista, jota en ole nähnyt sitten vauvaiän. Se näytti nykyään tältä:

Se pyörähti kehässäkin näyttäytymässä, ja vaikka se ei oo ennen ollut oikeissa näyttelyissä, se osas mennä tosi hienosti ja rennosti.

Sitten mun pyörähdyksistä parikin kuvaa:

Olin tämänkin tuomarin mielestä ihan kaunis, ja se antoi minulle tällaisen: 

Se on sellanen samanlainen minkä viimekskin sain. Olin siis Miss Hämeenlinnan toinen perintöprinsessa. Siinä minua palkitessaan se tuomari sanoi Riitalle jotain sellaista, että minusta tulee vielä oikein nasta tyyppi tai jotain. Ekaa kertaa kun se minut näki siinä junnutyttökehässä niin se sanoi minua veikeäksi vai miten se nyt oli. Kovasti se kuulemma minusta tykkäsi, sanoi Riitta. Näyttelyarvostelun voi lukea tuolta sivupalkin Näyttelyarvostelut-sivulta.

Sitten siellä oli minua ja Hulia (sitä mun veljeä) katsomassa ja kannustamassa aika isot ihmisjoukot. Esimerkiksi sellaisia ihmisiä mitkä olen viimeksi tavannut silloin kun asuin vielä Sofi-äitin kanssa siellä syntymäkodissa. Olin vähän ihmeissäni siitä suuresta kannattajien määrästä.

Huli kuiskii mulle sisarussalaisuuksia:

Sitten siellä oli kannustusjoukoissa myös Tampereen tuttuja, Heta ja Hamu. Heta on meidän Panun agilityreenikamu, ja Hamu on Hetan "pikkuveikka".

Almalla oli taas ihan omat huvit. Hamukin oli vähän ihmeissään...

Ja sitten: voisiko joku ystävällisesti kertoa mulle mitä hauskaa on mennä kuvaamaan toista sen nukkuessa ihan kaikessa rauhassa??? Jos nyt joskus nukkuu vähän oudossa asennossa tai jotenkin linkussa tai nenä kopin ovea vasten niin onko pakko tulla kuvaamaan?? Kysyn vaan!

Kotona mä en enää jaksanut välittää:

Panu sai tuliaisiksi uuden Pörrön, koska mä oon tuhonnut sen edellisen. Aion kyllä nöyryyttää tätä uuttakin.

Huomenna menen Valkeakoskelle missikisoihin.